Ammatillinen koulutus – arvostettu tuntematon

Toisella työviikolla arki asettui raiteilleen, eli Tampereen ja Helsingin välistä rautatieyhteyttä tulin hyvödyntäneeksi useampana päivänä. Sitähän se minun työni on, että käyn vakoilemassa hyvät käytännöt ja levitän reseptit eteenpäin. Välillä isolla kirkolla päivitetään karttaa ja tehdään reitinvalintasuunnitelmia.

Ammatillisen koulutuksen käytäntöihin tutustuin tällä viikolla Suomen Kosmetologien Yhdistyksen opistolla Helsingin Haagassa. Helsingin opetusvirastossa pääsin tutustumaan oppimisen sähköiseen portfolioon ja työkykypassin käytännön suunnitelmiin. Lisäksi osallistuin Skills Finland ry:n Taitaja-tapahtuman suunnittelutilaisuuteen, jossa käsiteltiin ammatillisen koulutuksen huippuosaajien tapahtumaa.  Työni voi vaikuttaa pirstaleiselta, mutta palaset liittyvät kyllä toisiinsa. Toisaalta yksi työhöni kuuluva tehtävä on muotoilla palasia niin, että niistä saadaan saman palapelin osia.

Tämän viikon pääteemana on ollut Ammattiosaajan työkykypassin kehittämistyö. Viikolla saimme asiantuntijaringissä sovittua uudistukset, jotka työkykypassiin tehdään tutkintouudistukseen liittyen. Samalla päätettiin työkykypassin suorittamisen uusista osaamistavoitteista ja valtakunnallisista arvioinnin  perusteista.  Seuraavana työlistalla on uudet ohjeet sisältävän käsikirjan julkaiseminen.

Osallistuin viikolla myös Eduskunnan kansalaisinfon Nuorille työtä -tilaisuuteen. Ja jouduin hämmennyksen valtaan. Menin tilaisuuten kuulemaan miten nuorten syrjäytyminen ehkäistään ja nuoret työllistetään. Tilaisuuden aikana huomasin käyttäväni puheenvuoroja ammatillisen koulutuksen arjesta, työelämälähtöisyydestä, tutkintouudistuksesta ja työelämän muutoksesta Suomessa. Se, että Suomalaisen koulutuksen lippulaivaksi ja koulutuksen laadulliseksi vientituoteeksi nr 1 on noussut ammattillinen koulutus, tuntui olevan uusi asia tilaisuuden osallistujille. En malttanut olla käyttämättä puheenvuoroa myöskään ammatillisen koulutuksen yleissivistystä lisäävien tutkinnon osien tärkeydestä tarkasteltaessa nykyisen työelämän vaatimuksia.

Hämmentävää oli myös Saksalaisen oppisopimusmallin ihannointi. Saksan väestöpohja, koulutusjärjestelmä ja työelämä ovat ihan erilaisia kuin meillä Suomessa. Kansainvälisiltä kentiltä pitää toki käydä hakemassa oppia. Oleellista on kuitenkin mallintaa opittua, ei kopioida.

Nuorten valintoja tarkasteltaessa ammatillisen koulutuksen arvostus on jo pitkään ollut kasvussa ja nykyisin aivan huippua. Eduskunnan joulukuussa tekemät päätökset ammatillisen koulutuksen tutkintouudistuksesta tarkoittavat yhtä merkittäviä muutoksia ammatilliseen koulutukseen, kuin oli aikanaan peruskoulun käynnistäminen. Tätä ei ole vielä yleisesti oivallettu ja tuolla kansalaisinfossa heräsi epäilys, etteivät päättäjätkään tiedosta miten suurista muutoksista ovat päättäneet. Vaikuttamistyö on siis toivottujen päätösten lobbaamisen lisäksi tehtyjen päätösten vaikutuksen kuvaamista.

 

 

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.