Asuntola – suuri kuluerä vai investointi kestävään ammattitaitoon

Vuosittain järjestettävät valtakunnalliset ammatillisen koulutuksen asuntolaohjauksen päivät pidettiin tänä vuonna 16. – 17.6. Lohjalla. Päiville osallistui noin 80 asuntolaohjaajaa ja pieni joukko heidän kanssaan yhteistyötä tekeviä opiskelijatoiminnan koordinaattoreita ja kuraattoreita. Kaksipäiväisen tapahtuman tavoitteena on vahvistaa asuntolaohjaajien ammattitaitoa tarjoamalla mahdollisuus kolleegakohtaamiseen ja nuorten itsenäisen asumisen opettelun teemoihin liittyviä asiantuntijaluentoja.

Päivien osallistujat ovat luonnollisesti henkilöitä, jotka haluavat kehittää omaa ohjaajuuttaan ja oman asuntolansa toimintaa. Kuka herättelisi ne koulutuksen järjestäjät, joiden asuntoloissa ei ole ohjaajaa? Olisi varsin tarpeellista herätellä myös ne koulutuksen järjestäjät, joilla ei ole asuntolaa lainkaan. Ihan vaan varmistamaan, että Suomessa riittää kestävän ammattitaidon omaavia ihmisiä työelämän tarpeisiin. Koulutuksen järjestäjien ohella heräämistä pitäisi tapahtua myös valtakunnan päättäjien tasolla. Toisen asteen opiskelija-asuntoloiden tarve kasvaa koulutuksen keskittyessä ja julkisen liikenteen vähetessä. Asiaa ei pidä jättää vain koulutuksen järjestäjien vastuulle. Kyse on yhteiskunnallisesta investoinnista, jolla tuetaan nuorten itsenäistymistä ja kiinnittymistä yhteiskuntaan.

Asuntolatoiminnan keskeinen tavoite on tukea opintojen etenemistä ja antaa valmiudet itsenaiseen asumiseen. Ohjatulla asuntolatoiminnalla voidaan vaikuttaa merkittävästi nuoren sosiaalisiin taitoihin, työ- ja toimintakykyä tukevien harrastusten löytymiseen sekä arjen taitojen hallintaan. Ohjatun asuntolatoiminnan on todettu vaikuttavan myös opintojen läpäisyyn. Läpäisyn tehostamisen ohjelmaan liittyvissä tutkimussa kävi ilmi, että asuntolassa asuvien opiskelijoiden keskeytämisprosentti oli merkittävästi pienempi kuin saman koulutuksen järjestäjän kaikkien opiskelijoiden keskyttämisprosentti. Lisäksi 30 % asuntolassa asuvista opiskelijoista keskeyttäisi opintonsa, jos asuntolapaikkaa ei olisi.

Pelkästään opintojen etenemiseen liittyvät luvut kertovat asuntolatoiminnan olevan muutakin kuin kuluerä. Asuntolaohjauksella voidaan vaikuttaa opintojen etenemiseen joka on uudistuvassa ammatillisessa koulutuksessa aikaisempaa merkitsevänmpi rahoituksen mittari. Inhimmillisestä näkökulmasta katsoen ohjattu asuntolatoiminta on nuorelle askel itsenäisyyteen turvallisessa ympäristössä, jossa on saatavilla aikuisen ohjaajan tukea. Ohjattuun asuntolatoimintaan kun kuuluu siivouksen, henkilökohaisen hygienian, ruoanlaiton ja taloustaitojen ohjausta. Asuntoloissa järjestetään myös liikunta- ja kulttuuritoimintaa, joka tukee sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Asuntolatoimintaa ei pidä tarkastella kapea-alaisesti ainoastaan koulutuksen järjestäjän majoitustoimintana, vaan yhteiskunnan tarjoamana opiskelun ja yhteiskuntaan kiinnittymisen tukena toisen asteen opiskelijoille, jotka joutuvat julkisten kulkuyhteyksien puuttumisen tai koulutusalavalintojensa johdosta muuttamaan kotoa. On tarpeellista selvittää, voidaanko hyvin järjestetyllä opiskelija-asuntolatoiminnalla vähentää KELAn ja kuntien sosiaalitoimien maksamia tukia. Uskallan väittää, että ohjattu asuntolatoiminta parantaa myös nuorten taloudenhallinnan taitoja sekä opiskelu-, työ- ja toimintakykyä.

Asuntolatoiminta on sekä inhimmillisesti että taloudellisesti kannattava investointi Suomalaiseen työelämään. Oppilaitos valmentaa ammattiin, asuntola elämään. Yhteisvaikutuksena syntyy kestävää ammattitaitoa.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.