Miksei oppilaitoksen aulassa soi blues, jazz ja rock´n roll

Osallistuin torstaina Turussa järjestettyyn ”Sairaan Terveen hyvä oppilaitos -seminaariin”. Seminaarin järjestäjinä toimivat Lounais-Suomen aluehallintovirasto ja Turun kaupunki. Kuten jo aikaisemmin (8.1.2015) olen kirjoittanut, Turun seudulla rakennetaan eri hallinnon aloja yhdistäviä siltoja ja kehitetään uudenlaista nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintakulttuuria.

Kutsu seminaariin kuulemaan esityksiä ja pitämään seminaarin päätteeksi kommenttipuheenvuoro otsikolla ”Miltä tämä kuulostaa?”, lämmitti mieltäni kovin ja kun kerran seminaarissa muistiinpanoja tein, niin jaanpa ne tätä kautta myös blogini lukijoille.


Kulttuuri- ja liikuntajärjestön edustajana mieltäni lämmittivät niin sisältö kuin toteuttamisen tyyli. Puheita on tehostettu musiikin ja näytelmän keinoin. Lisäksi opiskelijoiden ääni on seminaarin aikana kuulunut ja heidän näkökulmiaan on tuotu hyvin esille. Seminaarin herättämä ensimmäinen kysymykseni onkin; miksei oppilaitosten auloissa soi blues, niinkuin se soi tämän seminaarin aikana lisäten meidän kaikkien viihtyvyyttä? Opetushenkilöstön, ohjaajien ja opiskelijoiden heittäytyminen erilaisiin rooleihin voisi tuoda ihan uutta ulottuvuutta oppilaitosten arkeen.

Tämän seminaarin toinen pääjärjestäjä, Lounais-Suomen AVI, on siirtymässä valvojasta ja epäkohtiin puuttujasta hyvinvoinnin ja yhteistyön edistäjäksi. Se on hyvä käytäntö, joka on syytä levittää koko maan AVIen keskuuteen. Olen varma, että koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset ottavat uuden toimintakulttuurin ja sen myötä aukeavat mahdollisuudet ilolla vastaan.

Toisen asteen oppilaitoksissa tehdään paljon hyvää työtä opiskeluhyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvät käytännöt leviävät parhaiten kolleegojen kohtaamisten kautta. Kohtaamisten innoittamana on internettiin vietyjen tietojen hyödyntäminen paljon helpompaa, kuin pelkkien hakusanojen avulla tapahtuva etsiminen ja soveltaminen. Tämän seminaarin kaltaisille tilaisuuksille on ilmeinen tarve. Onkin toivottavaa, että AVI jatkaa näiden tilaisuuksien järjestämistä ja Turun lisäksi alueen muutkin kaupungit ja kunnat haluavat olla mukana tapahtumien järjestämisen kumppaneina.

Tänään seminaarissa esitetyt käytännöt ovat olleet hyvin käytännönläheisiä. Niitä yhdistävänä tekijänä on siirrettävyys. Kaikki esitetyt toimintamallit ja hyvät käytännöt ovat siirrettävissä erilaisiin oppimisympäristöihin ja oppilaitoksiin. Esitysten myötä käytännöt saivat myös kasvot, joka osaltaan  madaltaa yhteydenottamisen kynnystä. Kohtaamisen ja tutustumisen kautta verkkoalustojen ja -sivujen käyttökynnyskin madaltuu.

Esitetyt hyvät käytännöt ja toimintamallit on kehitetty ammatillissa oppilaitoksissa. Ne soveltuvat aivan varmasti myös lukioihin. Toisen asteen opiskelijoiden tasa-arvoisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta onkin mietittävä, miten kehittämishankkeisiin rutinoituneiden ammattioppilaitosten hyviä käytäntöjä voidaan levitettää myös yleissivistävän koulutuksen oppilaitoksiin.

Elämme ajassa, jossa pysyvintä on muutos ja sen kiihtyvä vauhti. Jatkuvassa muutoksessa ja epävarmuuden sietämisessä ovat terveyttä ja hyvinvointia sekä opiskelu- ja toimintakykyä lisäävät tiedot ja taidot arvokasta pääomaa ja niiden merkitys toisen asteen koulutuksessa kasvaa koko ajan. Hyvinvoiva opppimisympäristö rakennetaan pienistä palasista. Tärkeää onkin, että palaset todellä liittyvät toisiinsa ja muodostavat kokonaisuuden.

Seminaarista sain runsaasti eväitä eteenpäin vietäväksi. Toivottavasti myös te osallistujat löysitte paloja oman työnne arkeen.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.