Ruudin keksimisestä sen jalostamiseen

Suomi tarvitsee innovaattoreita ja yli-innovaatioasiamiehiä, siis keksijöitä. Vielä suurempi tarve tässä hankkeiden kyllästämässä ajassa on jalostajille ja muotoilijoille, arkisesti rautalangan vääntäjille, jotka eivät edes yritä olla ruudin keksijöitä, vaan sen erilaisten käyttötarkoitusten soveltajia.

Siitä alkaen kun aloitin häärämisen ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöissä syksyllä 2008, olen työskennellyt hankkeiden parissa. Hyvin nopeasti minua rupesi häiritsemään se, että hankkeissa keksittiin ruuti aina uudestaan. Usein hyvä toiminta hiipui ja jopa loppui kokonaan hankkeen päättyessä. Päättyneiden hankkeiden tuloksia oli vaikea löytää ja usein hankkeissa työskennelleiden ihmisten työsuhteet olivat päättyneet tai he työskentelivät kokonaan erilaisissa tehtävävissä. Hankkeen päättymisen jälkeen ei ole resurssia eikä velvoitetta levittää hankkeen tuloksia.

Havaitsemiini ongelmiin on moni muukin hanketoimija törmännyt ja näyttäisi siltä, että aika alkaa olla kypsä hanketoiminnan uudistamiselle. Jatkuvasti uusia innovaatioita tuottavien hankeohjelmien rinnalle tarvitaan hyviä käytäntöjä juurruttavia ja levittäviä hankkeita. Niissä ei ole tarkoituskaan kehittää uutta, vaan saada hyvä käytäntö leviämään  kaikkien niiden tietoisuuteen ja käyttöön, jotka käytännöstä voivat hyötyä.

Innovaatiohankkeissa tulisi siirtyä enemmän lyhyisiin kokeiluhankkeisiin, joissa tuloksena hyväksytään myös se, ettei jokin ajateltu toimintamalli olekaan kelvollinen. Toisaalta kokeilu voi johtaa toiseen ratkaisuun, joka puolestaan toimii ja hankkeessa muutetaan kehittämistyötä notkeasti uuden toimivan havainnon kehittämiseen. Kokeiluhankkeiden tuloksia pitää arvioida rahoittajan johdolla ja parhaille tuloksille osoitetaan pitkäaikainen juurruttamis- ja levittämisrahoitus.

Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano on erinomainen tilaisuus uudistaa kehittämishankkeiden käytäntöjä.  Reformin toimeenpanoon on avattu valtionavustusohjelma, jossa on jaossa seitsemän  miljoonaa euroa neljän eri kategorian hankkeisiin. Kaikkiaan reformin tukitoimiin vuosille 2017 – 2020 on varattu 60 miljoonaa euroa. Rahoittajina OKM:llä ja OPH:lla on nyt mahdollisuus ottaa käyttöön uusia ajanmukaisia ohjaus- ja tukitoimia hyödyntämällä 2000-luvun ESR- ja valtionapuhankkeiden kokemuksia.

Ammatillisen kolutuksen reformin tavoitteet eivät edellytä niinkään uusia innovaatioita, vaan ajattelu- ja toimintatapojen muuttamista. Keskeistä on löytää aitoja tapoja toimia opiskelija- ja työelämälähtöisesti ja kehittää oppilaitoksia yhteisöllisinä oppimisympäristöinä. Palveluluukuista pitäisi päästä asiakkaiden keskuuteen jalkautuvan palvelun kehittämiseen ja mallintamiseen sekä opiskelijoiden osallisuuden kasvattamiseen kaikessa toiminnassa.

Tänä päivänä tilanne on täysin toinen kuin vuonna 2008. Koulutuspolun erilaisten nivelvaiheiden ja ammatillisen koulutuksen järjestämisen, opetussisältöjen ja opiskelun edellytysten kehittämiseen on käytetty kymmenen kuluneen vuoden aikana kymmeniä miljoonia euroja ja hankkeiden tuloksia on koottu Opetushallituksen Hyvät käytännöt-,  Koulutustakuu.fi-, Läpäisy.fi-sivuille sekä Arjen arkin menetelmäpankkiin. Sivuilta on löydettävissä paljon sellaisia toimintamalleja ja materiaaleja, jotka soveltuvat refomin toimeenpanon välineiksi ja kehittämistyön pohjaksi. Jokaisen uuden reformihankkeen tulisikin  käynnistää toiminta perehtymällä olemassa oleviin hyviin käytäntöihin ja valikoimalla itselle sopivat timantit hiottavaksi edelleen. Vasta sitten, kun ei todellakaan löydy valmista mallia pohjaksi, ryhdytään luomaan täysin uutta.

Hyvien käytäntöjen sivustoilta löytyy myös yhteystietoja. Yhteystietojen takaa löytyy ihmisiä, joiden kanssa kohtaamaalla ajatuksia ja kokemuksia jakaen saadaan aikaan valtavasti voimavaroja kehittämistyöhön. Kun tarkastelee ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, niin kaikkia yhdistää jatkuva organisaatiomuutos. Laadukkaan opetuksen ja oppimisympäristöjen varmistamiseksi onkin tärkeää, että opetus- ja ohjaushenkilöstö osaa verkostoitua, sillä verkostot ovat pysyvämpiä kuin organisaatiot ja niissä ihmisten välinen luottamus ja osaaminen ovat toimenkuvaa ja asemaa tärkeämmät.

Hankkeiden välinen yhteistyö on asia, jota rahoittaja voi tukea koordinoimalla itse tai asettamalla erillisen koordinaatiohankkeen ohjelmalle tai hankekokonaisuudelle. Koordinaatiohankkeesta on hyötyä, kun sillä ei ole omaa kehittämistehtävää, vaan sen tarkoitus on tukea koordinoitavia hankkeita järjestämällä vertaiskohtaamisia, kokoamalla tuloksia sekä tarjoamalla tulosten levittämisen tukea. Koordinaatiohanke toimii rahoittajan ja hankkeiden välisenä linkkinä. Myös hankkeiden toteuttajat voivat omissa verkoistoissaan hyödyntää  jo olemassaolevia koordinaatiopalveluja. Jokaisen hankkeen oman verkkosivun perustamisen sijaan hankkeen tuloksia voidaan koota levitettäväksi Arjen arkki -sivujen menetelmäpankkiin, jolloin varmistetaan hankkeen tulosten säilyminen ja leviäminen hankkeen päättymisen jälkeen.

Ammatillisen koulutuksen reformia rakennettiin avoimesti erilaisia tahoja kuullen. On toivottavaa, että toimeenpanossa noudatetaan samaa avoimuuden ja yhteistyön periaatetta. Pelkkä rahan jakaminen kehittämiseen ei varmista tavoitteiden toteuttamista, vaan jalkautumista on tuettava rahoituksen saajien kohtaamisfoorumeita järjestämällä. Toteuttajien foorumeissa tosin kohderyhmänä tulee painottaa enemmän käytännön toteuttajia kuin koulutuksen järjestäjien johtoa.

Koulutuksen järjestäjät ovat luonnollisesti asiantuntijoita koulutuksen kehittämisessä, mutta perustehtävästä ja lisääntyvästä kilpailuasetelmasta johtuen koordinointi ja levittämistyö olisi järkevää osoittaa sellaiseen toimintaan erikoistuneille koulutuksen järjestäjien luottamusta nauttiville organisaatioille, joilla omaan perustehtävään kuuluu koulutuksen järjestäjien toiminnan tukeminen.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Ruudin keksimisestä sen jalostamiseen

  1. Merja Paloniemi sanoo:

    Totta. Yhdessä???

Kommentointi on suljettu.