Käsitteiden ja termien hienosäätöä

Kuluneella viikolla tehtiin työkykypassin sisältöjen uudistamiseen liittyvät viimeiset päätökset ja hiottiin käsikirjan teksti julkaisukuntoon. Koska työkykypassin käsikirja toimii sekä opetussuunnitelmatyön että passin opetuksen ja ohjauksen tukimateriaalina, oli tärkeää kiinnittää huomiota käsitteiden ja termien oikeaan kirjoitusasuun. Siinä oli minulla opettelemista, kun en ole aiemmin tutkintojen perusteiden ja opetussuunnitelmien kanssa vastaavalla tarkkuudella joutunut työskentelmään. Monta lausetta olisi voinut kirjoittaa sujuvammaksi, mutta osaamistavoitteisiin ja osaamisen arvointiin kohdistuvissa ohjeissa haluttiin tietoisesti korostaa uusiin perustutkintojen perusteisiin kuuluvia käsitteitä, jotta ne leviäisivät yleiseen käyttöön.

Käsikirjan työryhmään kuuluikin useampi asiantuntija, joiden vastuulla oli tavoitteita ja arviointia koskevien tekstien muotoilu niin, että ne vastaavat uusia perustutkintojen perusteita. Oma roolini oli pitää käsikirjan kokonaisuus tiivinä, luettavana ja välttää turhia korulauseita. Kun tekee työtä moniammatillisesti erilaisista näkökulmista asioita katsovien kokeneiden ammattilaisten kanssa oppi itsekin koko ajan.  Kyllä minun mieltäni lämmitti, kun ensimmäiset palautteet käsikirjasta liittyivät sen selkeyteen.

Nyt kun käsikirja on julkaistu, on toivottavaa, että työkykypassi kirjataan koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmiin. Mielestäni on tärkeää, että työkykypassi nähdään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen välineenä. Kuuntelin viikonloppuna Educa-messuilla ammattilisen koulutuksen seminaarissa OKM:n ylijohtaja Tapio Kosusen esitystä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvista odotuksista. Kosusen esitteli yhtenä näkökulmana kaavion, jossa ammatin vaatimat perustaidot olivat keskiössä ja niitä ympäröi suuri määrä erilaisia työelämän ja arjen taitoja. Kosunen toi esityksessään asian esille haasteena tulevaisuuden opettajuudelle. Ei todellakaan riitä, että opettaa ammatin perustaidot, vaan on ohjattava opiskelijoita kokonaisvaltaisesti ja varmistettava oppimisen prosessi.

Kosusen puheenvuosto lämmitti mieläni kovin, koska se vahvisti niin hyvinvoivan oppimisympäristön mallin kuin työkykypassin sopivuutta ja tärkeyttä ammatillisen koulutuksen arjessa. Educasta jäi mieleeni myös, että OAJ vaatii koulutusta kärkiteemaksi tuleviin eduskuntavaaleihin, moitti hallitusta leikkauksista ja oppositiota koulutukseen liittyvien välikysymysten puuttumisesta. Kuitenkin 28 opettajataustaista kansanedustajaa on suurin yksittäisen ammattiryhmä nykyisessä eduskunnassa. Ammatillinen ryhmäkuri näyttäisi puuttuvan tai uusi näkökulma avaa uuden todellisuuden.

 

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.