Työkykypassi on osoitus työkyvyn ylläpitämisen osaamisesta

Ammattiosaajan työkykypassi syntyi SAKU ry:n Liikkumalla opit ammattiisi -ESR-hankkeessa 2003 – 2008. Vuodesta 2008 alkaen työkykypassi on ollut OKM:n ja OPH:n ohjaama ja valvoma opintokokonaisuus, joka on ollut koulutuksen järjestäjille ja opiskelijoille vapaaehtoinen. SAKU ry:n roolina on ollut työkykypassin koordinointi- ja levittämistyö sekä tukimateriaalien tuottaminen ja passin käyttöönottoon liittyvä koulutus OKM:n myöntämällä rahoituksella.

Kehittämistyössä on tultu vaiheeseen, jossa työkykypassi on kehitetty osaamisperusteita vastaavaksi, passin käyttöönottamisen ja toteutuksen mallit on pilotoitu ja dokumentoitu ja tukimateriaalia on valmistettu niin runsaasti, että työkykypassin leviäminen koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmiin on enää toteuttamista vaille valmis. Starsoftin opiskelijahallintajärjestelmää käyttäville työkykypassin seuranta-, arviointi- ja todistuspohjat on valmiiksi alustettu järjestelmään. Pöytä on siis katettu. Joillekin koulutuksen järjestäjille työkykypassi onkin arkinen asia opetuksessa, mutta kaikille ei ole selkiytynyt työkykypassin merkitys kestävän ammattitaidon opetuksen ja ohjauksen välineenä ja koko oppilaitosyhteisön työ- ja opiskeluhyvinvointia edistävänä kokonaisuutena. Kaikki eivät näe metsää puilta.

Työkykypassiopinnoissa ei ole kyse työkyvyn arvioinnista, vaan oman työkyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen osaamisesta. Työkykypassin suorittanut opiskelija osaa huolehtia oman työkyvyn ylläpitämisestä sekä tunnistaa oman alansa työkykyvaatimukset ja henkilökohtaisten elintapojen vaikutukset omaan työ- ja toimintakykyyn. Opetuksessa, ohjauksessa ja arvioinnissa tulee kiinnittää huomio opiskelijan lähtötilanteeseen ja osaamisen kehittymiseen opintojen aikana.

Tämän ajan muuttuvassa työelämässä työkyky on pääoma, jonka merkitys kasvaa koko ajan. Mitä nopeammin työelämä muuttuu, mitä nopeammaksi ja suuremmiksi muutosten askeleet kehittyvät, sitä suurempaan rooliin nousevat työkyvyn ylläpitämisen taidot. Tästä johtuen ihmettelen, että työkykypassi ei ole kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmissa. Erityisesti valmisteilla olevan reformin nostaessa tutkinnonosien, tutkintojen ja työllistymisen vaikutusta rahoitukseen, tuntuu kummalliselta, että työkykyisyyttäja työkykypassia ei edelleenkään ole koulutuksen järjestäjien toiminnassa huomioitu. Onhan aivan selvää, että panostettaessa opiskelijoiden hyvinvointiin ja työ- ja toimintakykyyn, opinnot etenevät ja työllistymisen kynnys laskee. Tämä on ihan maalaisjärjellä ymmärrettävä asia ja erityisesti oppimiskyvyn osalta se on tutkimuksilla todistettu.

Minä tarkastelen asiaa tietysti oranssisten työkykylasien läpi, mutta ihan yksin en ole sen näyn kanssa, että työkykyosaamisesta on lähivuosina kehittymässä ammatillisen koulutuksen keskeisin sisältö. Ilman työkyvyn jatkuvaa ylläpitämistä ei ole kestävää ammattitaitoa. Ovatpa tulevaisuuden ammatit mitä tahansa, työssä jaksaminen tulee olemaan merkittävä arvo.

Onkin itsestään selvää, että omassa työssäni työkykypassi on edelleen näkyvästi esillä, vaikka sen kehittämiseen ei erillistä hanke- tai tukirahoitusta olekaan. Työkykypassi on hyvinvoivan oppimisympäristön mallissa koulutuksen sisältöihin kuuluva opintokokonaisuus, jolla edistetään opiskeluhyvinvointia ja lunastetaan kestävän ammattitaidon lupaus.

Yksin minun tai SAKU ry:n ei tarvitse tuulimyllyjä vastaan taistella. OKM:n ja OPH:n lisäksi työkykypassin edistäjien rintamaan ovat viime vuosina liittyneet mm. Työterveyslaitos, UKK-instituutti ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Työkykypassin tukisivuston alpo.fi sisältöjen tuottamisessa myös moni muu ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkostoon kuuluva toimija on kantanut kortensa kekoon.

Alkaneen lukuvuoden aikana aionkin panostaa työkykypassin tunnettuuden leviämiseen työelämässä. Tiedän työelämässä arvostettavan hyvää työkykyä ja sen ylläpitämisen osaamista, mutta liian harvoin se näkyy rekrytointi-ilmoituksissa – vielä.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.