Työurat pitevät työkykyyn panostamalla

Olen sitä mieltä, että eläkeikää ei tarvitse nostaa, jos työkyvyttömyyseläkkeiden määrää saadaan laskettua. Työviikon pidentäminen on minusta teknistä kikkailua, jolla ei vaikuteta itse asiaan, tuottavuuteen. Asioihin voidaan merkittävästi vaikuttaa, kun työelämässä ja ammatillisessa koulutuksessa, niin nuorten kuin aikuistenkin, panostetaan entistä voimakkaammin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja työkykyä edistävään osaamiseen. Väitän, kunnes toisin todistetaan: Mitä paremmin valmistuvat opiskelijat voivat, sitä paremmin he pärjäävät työelämässä.

Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon rohkaisevin ja työmotivaatiotani ylläpitänyt asia onkin Ammattiosaajan työkykypassin kiihtyvä leviäminen ammatillisiin oppilaitoksiin. Ammatillisessa koulutuksessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen konkreettisena välineenä toimivan Ammattiosaajan työkykypassin keskeisenä tavoitteena on nostaa työkyky ammatillisessa koulutuksessa näkyvään rooliin niin henkilöstölle kuin opiskelijoille. Passin suorittaminen tarkoittaa opiskelijalle ammatillisen perustutkinnon aikana hankittua työkykyosaamista. Passin osaamistavoitteet saavuttanut opiskelija ymmärtää työkyvyn merkityksen osana omaa ammattitaitoaan, ymmärtää työkyvyn merkityksen työnantajalle ja osaa huolehtia oman työkykynsä ylläpitämisestä. Lisäksi työkykytaidot saavuttanut opiskelija osaa toimia omassa työyhteisössään koko yhteisön työkykyä edistäen.

On selvää, että alle 20-vuotias ei kykene ymmärtämään passiin liittyvän työkykyosaamisen merkitystä eläkeiän parempana elämänlaatuna – eläikäänhän on matkaa yli kaksi kertaa siihen asti eletty elämä. Siksi passista on tehty konkreettinen tuote, eli merkintä todistukseen ja erillinen todistuksen liite, jossa on kuvattu työkykypassin sisältö. Passin levitessä ensi lukuvuonna koko valtakuntaan Helsingistä Inariin, sen arvostus myös työelämässä tulee kasvamaan.

Työkykytaidot ja työkykypassin merkitys tulevat työelämän muutosvauhdissa koko ajan kasvamaan. Ammatit muuttuvat merkittävällä tavalla, osa ammateista häviää ja uusia syntyy. Taito oppia uutta ja sopeutua muutokseen on yksi arvoikkaimmista työelämän taidoista. Taito kehittyy osana työkykypassin osaamistavoitteiden saavuttamista.

Kirjoitin joulukuussa 2014, että työkykypassi tulee lukuvuonna 2015 – 2016 olemaan käytössä laajemmin kuin koskaan aikaisemmin sen historiassa. Nyt olen siitä entistä varmempi. Mission is possible: ammatilliset oppilaitokset kantavat yhteiskuntavastuunsa työkykyisten ammattilaisten kouluttajina ja työelämään valmistuvat nuoret osaavat huolehtia työkyvystään työuran alusta alkaen. Yhteiskunnallisesta kestävän kehityksen näkökulmasta työkykyisyyden pitäisikin olla keskeinen tulosmittari ammatillista koulutusta arvioitaessa.

Työuria ei siis jatketa lyhentämällä koulutusta työuran alussa tai teknisellä eläkeiän nostolla loppupäässä, vaan panostamalla koulutuksen ja työelämän sisältöihin. Työkykypassin osaamistavoitteiden saavuttaminen on konkreettinen keino edistää sujuvia siirtymiä koulutuksesta työelämään ja askel pidempiin työuriin työelämän uudistumisen jatkuvissa pyörteissä. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa työkykytaitojen opetus ja ohjaus voisi olla myös uusi mahdollisuus ammatillisten oppilaitosten ja työelämäkumppaneiden yhteistyölle.

Oman työkykyni ylläpitämiseksi, jätän keväällä harventuneet hajatelmat hautumaan ja siirryn lomalaitumille. Aion ylläpitää ja kehittää sosiaalisia suhteita ja ilmaisutaitoja rastiviikolla ja ruudintuoksuisella ampumaradalla sekä rauhoittaa mieltä  viidakkopuutarhassa askartelemalla.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.