Yleissivistys ei tee akateemikkoa

Olen kirjoituksissani käsitellyt ammatillisen koulutuksen jatkuvaa ja koko ajan kiihtyvää muutosta. Suomen ja koko Euroopan heikko taloustilanne vauhdittaa niin työelämän kuin koulutusjärjestelmämme muutosta jatkossakin. Työelämällä ja ammatillisella koulutuksella on tiivis yhteys ja siksi niitä pitää tarkastella kokonaisuutena.

Työterveyslaitoksen ”Suomalainen työntekijyys 1945 – 2013” -julkaisun mukaan työnantajat etsivät nykyään ”hyviä tyyppejä”. Ammattitaidon lisäksi vaaditaan joustavuutta ja tiimityötaitoja. Nykypäivän ihannetyöntekijä on henkisesti notkea ja sosiaalisesti taitava, tuottava, väsymätön ja stressinsietokykyinen moniosaaja. Tutkimuksen tulokseen saa vahvistuksen lukemalla sunnuntaisin vaikkapa Hesarin ja Aamulehden työpaikkailmoitukset. Määritelmä on helppo ymmärtää myös siksi, että valtaosa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin  alle 50 henkilön yrityksiin.

Työelämän vaatimuksia tarkasteltaessa on erinomainen asia, että ammatillisen peruskoulutuksen perustutkintojen perusteissa luovutaan yleissivistystä vähättelevästä ATTO (ammattitutkintoa täydentävät tutkinnon osat) -termistä.  Ensi syksystä alkaen ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä).

Yhteiset tutkinnon osat ovat yleissivistävää koulutusta ja muodostuvat neljästä kokonaisuudesta: 1) Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen 2) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 3)Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 4) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen. Kokonaisuuksien nimeämisellä on oman tulkintani mukaan haluttu ohjata yleissivistävää osaamista kartuttava opetus lähemmäs arjen ja työelämän käytäntöjä ja tehdä selkeä ero akateemisiin opintoihin. Ilman yhteisten tutkinnon osien tavoitteiden saavuttamista, on vaikea kuvitella opiskelijan siirtyvän ja kiinnittyvän jatkuvasti muuttuvaan työelämään.

Liityn yhteisiä aineita kritisoivien ihmisten joukkoon yhdessä asiassa. Toteutettaessa yhteisten tutkinnon osien opetusta perusopetuksessa ja lukioissa yleisesti käytetyillä menetelmillä, ei vastata ammattiin opiskelevien eikä työelämän tarpeisiin. Tiedän toistavani itseäni, mutta jälleen kerran toivon opetussuunnitelmien laatimisen ja niiden sovelletamisen alkavan tutkinnon osien osaamistavoitteiden ja osaamisen arvioinnin kriteerien lukemisella sekä pohdinnalla osaamisen saavuttamiseen soveltuvista opetusmenetelmistä. Yhteisten tutkinnon osien suorittamisesta on mahdollista tehdä lähes yhtä käytännönläheistä ja kiinnostavaa, kuin ammatillisten tutkinnon osien suorittamisesta. Vaihtelevat opetusmenetelmät, ammattialaan liittyvien oppimisympäristöjen entistä parempi hyödyntäminen ja opiskelijoiden vastuun lisääminen tiedon hankinnassa, arvioinnissa ja soveltamisessa edistävät alkuhämmennyksen tasaannuttua niin opiskelijoiden kuin opetushenkilöstön hyvinvointia ja parantavat varmasti oppimistuloksia.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.